Votteren pöytäkirja
Off-game päiväys 30.5.2008
Alk. 10. päivä uudelle ajalle saapumisen jälkeen.
[Yöllisten ryyppäjäisten aikana Rutger on kertonut neitojen olevan
laillisesti naitavissa vasta kun he ovat ensimmäiset kuukautisensa saaneet.]
Gwyndham on aamuisella sienenkeruuretkellä vielä puolen päivän aikaan,
myös Rutger on kateissa. Lähetän taikaviestin, jotta Gwyndham palaisi
leiriin. Kolme tuntia myöhemmin he palaavat leiriin mukanaan kaksi
naista. Naisista toinen on hädin tuskin Gwyndhamia pidempi, karvainen ja
roteva, toinen on kaunis nuori iirinainen - joskin pahasti
pahoinpidellyn näköinen. Molemmilla on vain vähän vaatteita. Gwyndham
esittelee heidät Jessicaksi ja Larentiaksi. Gwyndham sanoo kohtalonsa
olevan heihin sidottu. Larentia puhuu vanhaa kudukia. Hän kertoo
'laumansa' leirissä olevan paljon käyttökelpoisia varusteita, jotka ovat
vapaita käytettäväksi, koska lauman muut jäsenet on surmattu. Leirissä
on Gwyndhamin tietojen mukaan lähde, jossa on taikavoimia. Leian
kysyessä Larentia tunnustaa osaavansa taikoa, Jessica ei osaa taikoa.
Minä, Leia, Leanan, Gwyndham ja Larentia lähdemme vuoren huipulla
olevalle Larentian lauman leirille. Matkalla Gwyndham ja Larentia
muuttuvat susiksi ja itse leijun jyrkimmät rinnekohda taikavoimin.
Leirissä olevasta syvästä lähteestä tuleva höyry sisältää auram-visiä.
Leirissä on paljon erilaisia aseita ja haarniskoita, joista etsimme
sopivan valikoiman. Huomaan tavarakasassa olevan myös jotain maagista.
Aloitan seuraavana aamuna pitkän etsinnän ja kymmenen tunnun etsinnän
jälkeen huomaan, että maaginen voima on jo edellisenä iltana
löytämässäni hopeisessa pääkallossa.
Gwyndhamin ohjein minä ja Leia teemme liitämisloitsun ja lähdemme
laskeutumaan. Puolivälin paikkeilla Leia putoaa ja ohjaa laskun
tyrnipensaaseen. Haarniskoistaan huolimatta Leia saa pieniä vammoja.
Pääsemme kuitenkin perille leiriin jossa Rutger on umpihumalassa.
Gwyndham ja Larentia ennustavat sään paranevan aamuksi. Luon itselleni
sen verran viinaa, että saan juotua itseni sammuksiin.
Seuraavana aamuna lähdemme Larentian ohjaamina kohti ryöstettävää
leiriä. Bernard on kävelykunnossa, mutta ei pysty kiipeämään. Gwyndham
nostaa aina tarpeen mukaan Bernardin loitsuin jyrkimpien kohtien päälle.
Bezail muuttuu kotkaksi ja lentää seuraranamme. Löydämme hylätyn leirin,
jonka väki on tapettu noin kuukausi sitten ja monet on raadeltu.
Kuljemme luolan läpi, jossa mätänevät ruumiit löyhkäävät. Löydän
luolasta hopeisen lusikan ja haarukan. Luolan toisella puolella löytyy
kolme hieman rähjäistä venettä. Annan Rutgerille yhden hopeapikarin ja
kun tämä valittaa palkkion pienuudesta, annan puolijalokivet myös.
Rutger alkaa organisoida veneiden äyskäröintiä, mutta Gwyndham tyhjentää
ne loitsuin. Rutger, Jessica ja Larentia katselevat ihmeissään. Kaksi
veneistä on purjein ja kolmas on hinauksessa. Illalla saavumme saaren
eteläkärkeen, jossa kalastamme. Larentia pyydystää meille kymmenisen
siikaa. Verkolla saamme muutaman särjen.
Jatkamme matkaa kohti länttä. Yö on puolipilvinen ja kuu on puolessa.
Jessica kertoo olleensa Mashedin piispan palvelijana. Piispa on nuoriin
poikiin ihastunut sodomiitti. [lisätietoa piispasta ja kirkosta GM:ltä
myöhemmin]
Keskellä yötä Gwyndham huomaa, että meitä seuraa kaksi venettä soutaen.
Ne saavuttivat meitä vähitellen. Gwyndham loitsi kuiskaten ja loi sakean
sumulautan ympärillemme. Saimme karistettua seuraajat perästämme ja
aamun valjetessa näemme lähestyvämme useiden kymmenien kalastusveneiden
joukkiota. Puramme loitsut ja laskemme purjeet.
Yksi veneistä kiinnostuu meistä ja Rutger on huolissaan, että kyse olisi
kalastuksenvalvojista. Vene ei ole kalastusvene, vaan norrivene. Siinä
on 5 henkeä, joista yksi on valkoiseen kaapuun pukeutunut ja loput
norrisotilaita. Katsekontaktin saatuani luon valkokaapuiselle
muistikuvan, että olisimme tuttuja kalastajia, joiden luvat ovat
kunnossa. Luulen jo onnistuneeni, kun Gwyndham varoittaa heidän
virittävän varsijousiballistaa. Kirkkaalta taivaalta jyrähtää korvat
lukitseva ukkonen. Norriveneestä tuleva nuoli tuhoaa veneemme keulan.
Kuulemme veneestä moniäänistä laulua. Se loppuu kuitenkin lyhyeen, sillä
laiva täyttyy vedellä ja laiva hajoaa heidän allaan. Rutger panikoi ja
hokee, että kaikki silminnäkijät on tapettava; kukaan ei saa jäädä eloon
kertomaan tapahtuneesta. Norrit - joita onkin kymmenen - räpiköivät
pinnalla ja valkokaapuinen seisoo veden pinnalla ja osoittaa meitä
ristisauvalla. Muutama norri ui kohti veneitämme tikarit hampaissaan.
Gwyndham muuttuu sudeksi ja loikkaa veteen. Nukutan yhden sotilaista,
mutta tämä herää meinatessaan hukkua. Valkokaapuinen lähettää
tulikeihään, jolla osuu minuun. Haavoitun pahasti. Wren ruostuttaa yhden
tikarin pilalle. Gwyndham tappelee kolmen norrisotilaan kanssa. Leia
listii venettä lähestyvät norrisotilaat. Betzail nousee pystyyn ja
lähettää sarjan tulikeihäitä, jotka tappavat valkokaavun [warp avaantui,
heitto 9]. Olo tuntuu tosi huonolta. [Leia sai 5 expoa]
