Osa 13: Etsintäyritys

30.5

Loput tämän pelikerran selostuksesta on poistettu pelaajien hämäämiseksi. Jos tarvitset tarinaa, lähetä minulle mailia. Palautan tarinan seuraavan pelikerran jälkeen.

Cestria ja Espand päättävät jäädä jälkeen muista kuulustelemaan vartijoita, jotka nukkuvat pöydän ääressä. Muut menevät portaat ylös. Portaiden päästä lähtee käytävä suoraan, vasemmalle ja oikealle. Vasemmalta kajastaa valoa. Edestäpäin kuuluu jotain kilinän tai kolahduksen tapaista. Yamine kurkkaa vasemmalle ja siellä näyttää liikkuvan vartijoita. Yksi vartijoista juo jotain mehua tai muuta. Tuolla käytävällä näyttäisi myös olevan risteys oikealle. Päätämme lähteä vartijoiden suuntaan tärkeän näköisenä. Yamine yrittää ottaa c00listi ja lepuuttaa kättään miekan kahvalla. Vartijat puhuvat jotain vartija-juttuja ja armeija-tarinoita toisilleen. Päätämme kääntyä oikealle sivukäytävään. Vartijat eivät tunnu kiinnittämään meihin liikaa huomiota. Käytävän päässä on portaat ylöspäin. Stögäämme soihdun sammuksiin.

Käveltyämme portaat ylös saavumme huoneeseen josta lähtee kolme ovea ja portaat vielä ylemmäs. Yamine päättää kurkata yhdestä ovesta. Siellä lähtee käytävä. Siellä on kaksi ovea. Toisen oven takana on puusepän paja, jossa näyttäisi joku henkilö työstävän jotain puusta. Hänen lisäksi huoneessa on kaksi nuorempaa henkilöä, jotka näyttäisivät apulaisilta. Selitämme heille, että alakerroksessa on rikkinäisiä ovia. Vanhempi henkilö lähettää yhden nuoremmista matkaan katsomaan tilannetta.

Suljemme oven ja katsomme toisesta ovesta sisään. Siellä on sepän paja jossa näyttäisi seppä istuvan. Pyydän uutta miekkaa, koska mielestäni vanha on huonossa kunnossa. Seppä ei tunnu uskovan meitä ja alkaa kyselemään jotain kersanttini nimeä. Selitän jotain äkkiä ja seppä alkaa hermostumaan. Yamina mulkaisee vihaisesti ja seppä rauhoittuu hieman. Ei suostu kuitenkaan miekkaa antamaan kummallekaan meistä. Ei anna myöskään tikareita. Leveän miekkani hän suostuisi korjaamaan, mutta kysyn jos hän voisi vaihtaa sen ehjään yksilöön. Ei suostu sitäkään tekemään. Yamina onnistuu suostuttelemaan sepän vaihtamaan muutamalla rahalla lyhyet miekkansa leveään miekkaan. Näen yhdessä kirveessä merkinnän: "Kersantti Torvaldin". Huijaan sepän tekemään sen kirveen seuraavaksi valmiiksi. Hän yrittää tarkistaa bluffini sanomalla, että kannattaisi ottaa vartijan tabardit pois, kun emme ole enää alakerrassa. Kerromme, että olemme juuri menossa sinne takaisin. Viimein seppä saa kirveen valmiiksi ja ojentaa sen minulle.

Menemme käytävän takaisin ja Yamine kurkkaa yhdestä ovesta porraskäytävässä ja siellä näkyy kaksi vartijan näköistä henkilöä, joilla ei ole samanlaisia tabardeja kuin meillä. Otamme omat tabardimme pois ja minä pidän saamaani kirvestä kädessä. Päätämme mennä porraskäytävän kolmannesta ovesta. Sen takaa löytyy keittiö. Siellä on joku armeija-tyyppi sekoittelemassa soppaa.

Sitten menemme ovesta, jossa näimme vartijan näköiset henkilöt kulkevan käytävällä. Puhumme vartijoiden kanssa jotain mukavia. Eivät tunnu tietävän mitään henkilöstä, jota tulimme täältä hakemaan. Käytävällä avaamme yhden oven, jonka takana on nahkurin paja. Seuraavan oven takana löytyy varustevaraston näköinen paikka. Sanon, että kaikki vaatteeni on puhtaita ja suljen oven poistuessani huoneesta. Kiistelemme, koska minä haluaisin lähteä kotiin ja muut tahtovat jatkaa jonkun tuntemattoman tyypin etsimistä tässä rotanloukussa.

Lähdemme porraskäytävästä portaat ylöspäin. Portaiden päässä on samankaltainen huone kuin edellisessä kerroksessa. Menemme jälleen yhdestä ovesta ja siitä lähtee käytävä, jolla on yksi ovi oikealla ja yksi vasemmalla. Menemme toisesta ja sen takana on kerrossänkyjä ja kaksi vartijaa, jotka alkavat heti vikittelemään Adaa ja Yaminea. Lähdemme pois sanomatta kauhean montaa sanaa.

Seuraava ovi: Samanlainen huone, mutta hieman isompi. Pari tyyppiä nukkuu siellä. Yamine sanoo normaalilla äänellä: "Jörgen Larsson", kumpikaan ei herää siitä. Yritämme muutamaan kertaan sanoa eri äänenpainoilla tuota nimeä, mutta mitään ei tapahdu.

Jatkamme käytävää eteenpäin. Kaytävän päässä on sivukäytävä vasemmalle ja lukittu ovi, jota yritän tiirikoida tikarilla auki. Ei onnistu. Yamine koputtaa ovea. Kukaan ei avaa sitä. Katselemme ympäriinsä tuleeko paikalle joku joka olisi kuullut koputusta muualta. Yamine yrittää riuhtaista ovea auki. Yritän vielä uudestaan availla lukkoa tikarilla. Ei onnistu mitenkään. Oven takaa ei kajasta valoa, eli päättelen, että siellä oi ole ketään. Yaminan kuiskaus oven raosta ei tuota tulosta. Annamme periksi ja jatkamme käytävää eteenpäin. Käytävän päässä on jälleen ovi. Oven takana on miehiä peseytymässä. Kysymme ovatko he tietoisia missä Jörgen on. Yksi lähtee puhumaan meidän kanssa. Sanomme Adan olevan Jörgenin vaimo. Mies alkaa tenttaamaan Adaa, joka norria puhumattomana joutuu selittelemään jotain tarinaa, kauppakielellä.

Kävelemme miehen kanssa käytävän toiseen päähän. Siellä on suuri neliön muotoinen tila, jossa näkyy ikkuna joelle päin. Ikkunassa näyttäisi olevan kalterit. Sanon äänekkäästi: "Minusta tuntuu, että tämä on ansa". Mies väittää, ettei ole. Paikalle tulee myös toinen mies, joka kysyy mikä meidän juoni on, koska Jörgen on sanonut, että hänellä ei ole vaimoa ja me väitimme Adaa Jörgenin vaimoksi. Minä kysäisen mieheltä norrikielellä, jota Ada ei ymmärrä: "Myöntäisitkö sinä tuntemattomalle, että sinulla on _tuon_ näköinen vaimo". -Tarkoitus pyhittää keinot. Vartijat käskevät meidän lähtevän ulos. Minä suostuisin, mutta Yamine vänkää vastaan ja saamme pienen kiistelyn jälkeen vartijat viemään meidät johonkin jossa väittävät Jörgenin olevan.

Menemme ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen parit portaat kulkien. Vartijat supisevat jotain kerroksessa oleville muille vartijoille, mutta en anna sen häiritä matkaa. Menemme vartijoiden kanssa johonkin huoneeseen ja ne alkavat uhkailemaan meitä. Yamina ei pidä siitä että häntä uhkaillaan ja hän uhkailee takaisin. Alkaa hurja alkupsyykkaus kun valmistaudumme taisteluun.

Yamine lyö yhtä vatsaan ja sieltä alkaa ruiskuamaan verta kunnolla. Lähes samaan aikaan Ada raapaisee yhtä tikarilla. Minä olen niin rikki, että en osu kirveelläni keneenkään. Yksi vartijoista hutkaisee Adaa ja raapaisee hieman häntä. Kaksi miehistä lyö minua. Kuolen varmasti tässä taistelussa! Toinen osuu minuun ja repii hieman lihaani olkapäästä. Tajuntani alkaa jo heikentyä. Adan seuraava isku ei osu. Hänen vastustajansa ei myöskään pahemmin vahingoita häntä mutta raapaisee Adaa kuitenkin hieman. Molemmat minun vastassani olevat vartijat osuvat ja toinen repäisee lähes oikean kylkeni irti. Silmissä sumenee, eikä ole enää hajuakaan mitä missäkin tapahtuu.

Tällä välin tytöt jatkavat taisteluaan ja yksi vartijoista lähtee hakemaan lisäjoukkoja. Yamine hyppää vartijoiden välistä seuraamaan sitä ja saakin sen kiinni. Yaminen lyönti halkaisee vartijan kallon ja tuhoaa sen aivot. Vartija osuu kuitenkin ennen kuolemaansa vielä Yaminen vasempaan käteen satuttaen pahasti. Vankikoppiin suljettu varija avaa oven ja sen leuka loksahtaa ihmetyksestä auki kun näkee pienessä ajassa aiheutuneen tuhon. Ada lyö yhtä vartijoista kylkeen ja se alkaa vuotamaan verta. Yaminen lyönti osuu juuri ja juuri yhtä. Vartija lyö Yaminea ja osuu miekan lappeella häntä sillä seurauksin että Yaminelta menee ilmat pihalle, eikä pysty lyömään takaisin heti. Ada lyö huti. Yaminea osuu uudestaan. Muut vartijat eivät osu keneenkään. Yamine taas raapaisee yhtä niistä ja se ottaa askeleen taaksepäin. Vartija osuu Yaminea. -LISÄÄ TAISTELUA-. Lopputuloksena hengissä on vain kaksi vartijaa, jotka antautuvat. Vartijat sullotaan vankikoppiin ja niiltä viedään kaikki, mitä vain voi keksiä.