10: Glimsistä eteenpäin

Örkki, tuo humanoidisekasikiöistä vihuliaisin, makaa mustaa vertaan maastoon syytäen edessäni. Ryhmämme oli voittoisa, vain Hugo ja Urban ovat suuremmin kärsineet tästä kiivaasta pikku konfrontaatiosta. Vihollis- ruumiita on seitsemän, käsittäkseni juuri edellämainitut ovat olleet rankimmin niitä pinoamassa. Miekkani ei ole koskaan ollut näin likainen. Urban keskustelee ontuvalla kielellään Röllin kanssa ties mistä haavojen sitomisen jälkeen. Hugo jäi kyllä näyttämään hyvin pahalta, Urban ehdottaa hänen nenäverenvuotonsa tyrehdyttämistä polttoraudalla. Parem- paakaan emme onnistu kehittämään. Rölli käyttää voimaansa pitää haavoittunut staasis-tilassa, kunnes Urbanin hevosrauta on hehkuva. Hugo huumataan jollain piipullisella, ja pidän häntä kiinni kun nenä poltetaan kuntoon. Poikaparka jää kyllä näyttämään aika karsealta.

Örkkipesäluolassa on lihaa ja kuvottavia teurasjätteitä (ihmistä...), ei mitään aseita. Vigdis tanssii kauniisti heidän muistolleen. Varak tutkii lähiympäristöä tuloksetta.

Eilisten havaintojen mukaan örkkejä pitäisi olla vielä kolmisen enemmän. Löydämme kalliosta samanlaisia abstrakteja kuvioita kuin örkkien ihosta. Seuraa keskustelua örkkien täyskierosta luonteesta ja vaarallisuu- desta. Ilmeisesti tämä paikka on ennemminkin temppeli kuin pesä... Poltamme ihmisruumit, ja raaimmat meistä ripustelevat örkkipäitä puihin (se kuulemma pelottaa örkkejä). Myrskypilviä on kerääntymässä taivaalle. On iltapäivä. Urban maalaa pirunkuvia seinille örkkien tulosta ja ihmiskunnan kohtalosta... en tiennytkään että tilanne olisi näin uhkaava. Lähdemme takaisin Glimsiin, mutta Rölli tippuu hevosensa selästä ja kopsahtaa tajuttomaksi. Hänen kätensä menee sijoiltaan. Urban ottaa Röllin kyytiin, mutta tämä lipsahtaa melkein irti. Urban vakuuttaa että saa kyllä hänet kuljetettua... voih.

Glimsissä Rölliä hoidetaan asiantuntevammin. Annan arnuminaksen kättä parantamaan ja hän vaikuttaa ihan hyväkuntoiselta. Hugon nenä kerää kommenttia (mutta on kuulemma hyvin hoidettu).

Vankkurimme kuomu on mauton "sirkus Zircony" -kangas. Saamme lykättyä emännälle kaksi rullaa teltakangasta kun selitän, että HŽN se tekee meille palveluksen vastaanottamalla roinamme. En kovin tarkkaan tiedä tietä sinne kauppareitille, joka johtaa Susivuorelle(, mutta matkahan on tärkeämpi kuin päämäärä, vai?) Vankkurimme pitää tilkittynä ihan hyvin vettä. Tiet eivät ole kovin hyviä. Matkaamme vähän yötä vasten löytääksemme hyvän yöpymispaikan, mutta ne ovat harvassa. Vankkurit pitää vetää mudasta ja hevosemme jo pääsevät väsähtämään kun lopulta pääsemme yöleiriin. Käytämme telttakangasta hevossuojiksi ja tuulenpitimeksi. Vartiovuorolla rakennelmat repsahtavat ja siinä niitä sählätään Urbanin kanssa. Uni maittaa lämpimässä, kuivassa vankkurissa.

Aamulla yksi vetohevonen on kuumeinen. Huolehdin parhaasta mahdollisesta vaatetuksesta sille, mutta ei käy kateeksi eläintä, kuten ei niitä muitakaan. Tuuli on kova, jopa niin kova että vankkurimme lennähtävät nurin! Kukaan ei kärsi mustelmia enempää, mutta urakka niiden nostamiseen on harmillinen. Jätämme paljon turhaa kamaa tien varrelle, mutta pääsemme jatkamaan. Yh. Saavumme maalaistalolle, ja nautimme vieraanvaraisuudesta maksaen yhdellä kangaspakalla. Olemme tulleet vähän sivuun kylästä, sinne on matkaa vielä reilu päivä. --------------------- 25.5 Torvardin aikaa ???? (tarkista!)

Syömme runsaat muhennokset talossa. Porukat hihittelee, kun joudun istumaan lattialla kun muuten en mahtuisi syömään. Hugo rupattelee isäntien kanssa jollain oudolla kielellä. (Kudukiksi) Menen ulos nuuhkimaan ilmaa ja veikkaan, että ilma tulee lämpenemään ja selkenee...

Ehdotan, että jatkamme matkaa Torahammasvuorelle (Susivuorelle [Kudukia]). Vaihdamme Hugon kanssa kipeän hevosen kahteen elävään lampaaseen ja yhteen sikaan. Niphil oli riemusta soikeana, kun olimme kuulemma hankkineet eläintarhan...

Lähdemme rengin ohjeiden mukaisesti jatkamaan matkaa... pelloilla on oraat paleltuneet, Hugo arvelee, ettei oraat selviä tuosta. Katovuosi ja nälänhätä tulossa tänä syksynä.

Jatkamme näissä iloisissa merkeissä, ehdotan, että laulaisimme nostaaksemme tunnelmaa. Kun muut ei laula, niin minä laulelen todella hyvin iiriksi matkalauluja.

Päivä menee rauhallisesti auringonpaisteessa. Maa on litimärkä, ilma on kalsean keväinen, tosin aurinko lämmittää. Sika matkustaa kiltisti vankkureissa, lampaiden kävellessä vankkureihin sidottuina.

Muutama tunti auringonlaskua saavumme maatalon luokse. Pihalla odottelee renki, joka kysyy minne olemme matkalla... Kerron, että olemme matkalla Torahammasvuorelle. Päätämme jäädä maataloon yöksi. Maatalon väki katselee porukkaamme "hieman" kummaksuen. Väki käyttäytyy melko jäykästi ja muodollisesti, hyvin erilaisesti kuin viimetalossa. Ennen kuin pääsimme sisään taloon jouduimme luovuttamaan aseemme. Sisällä talossa isäntä istuu isolla korkealla tuolilla. Keskustelemme isännän kanssa hetken, ennen kuin huomaamme, että isännän takana seinällä on komea vaakuna, ison miekan ja peitsen kera.

Rölli yritti salakuljettaa miekan sisään ja kun häntä ei päästetä sisään, Rölli taikoo taikoja ja yrittää tyrkätä taian jälkeen portsaria sivuun, mutta joutuu puolinelsoniiin. Niphil ryntää apuun Röllin pyristellessä. Toinen maalainen on vetänyt Röllin miekan kasasta, millä hän sitten uhkaa Niphiliä. Gerd yrittää rauhoittaa sekä maalaisia, että Rölliä ja Niphiliä. Kuuluu huuto! Isännät nappaavat aseet, minä yritän rauhoittaa tilannetta. Leia ja Hugo menee pihalle. Niphil mäjäyttää päähän nyrkillään toista vartijaa... vartija näkee tähtiä.

Zandramas repii asetta esille.

Peräydyn isäntiä rauhoitellen ja Vigdistä suojellen. Vihellän hevoseni tänne. Muut riehuvat ja hölmöilevät.

Hevoseni saapuu. Leia osoittelee miekallan Niphiliä ja käskee Niphiliä pysäh- tymään ja lopettamaan hölmöilyn. Neljä maalaista miekan kanssa saapuu... Voi hienoa, kun porukkamme on niiiiiin fixuja...

Huudan todella kovaa (140db) kaikille, että niiden pitää lopettaa hölmöily. Niphil kaatuu äänen voimasta maahan korviaan pidellen, muiden seuratessa hetken kuluttua. Erittäin voimakas huutoni aiheuttaa voimakasta järkytystä. Zandramas pakenee kehästä. Porukka valmistautuu taisteluun. Kysyn haluaako Vigdis apua. Ei halua, joten en tee mitään, ennen kuin Leia pyytää apuani. Lähden Leian pyynnön mukaisesti selittämään Pomolle, että olemme pahoillamme ja haluaisimme lähteä pois...

Porukkamme poistuu... Niphilkin nousee korviaan pidellen ylös ja lähtee raahautumaan pois. Käyn pyytämässä pomolta anteeksi Niphilin ja Röllin huonoa käytöstä. Leia ja Hugo yrittää hakea hevosensa tallissa, mutta landet käy uhkailemaan teräaseilla.

Rölli päättää taas taikoa! Landet päättää kuulemma lähettää meidän kamat perässä. Rölli käy uhkailemaan landeja. Tässä vaiheessa minä tulen pois päällikön luota... Leia estää Rölliä virittämästä asetta. Niphil painelee päin landeja ja lyö aseellaan landen asetta... mutta lande pamauttaa lähes Niphilin vasemman käden irti. Niphil vastaa välittömästi lyömällä yhden lyönnin ohi.

Niphil yrittää pamauttaa toistamisen Leian estäessä. Minä ravaan täysillä estämään Niphilin lisähölmöilyjä. Toinen lande kolkkaa Niphilin, mutta ravaan täysillä Greater Warhorsellani landen päälle. Lande kuolee Morganin kavioihin. Haen tallista tavaroitamme mm. hevosia ja vankkureita. Kerään hevoset liekaan ja vedän kärryt ulos, Morganin avatessa tietä. Kun olen saanut Morganin rauhoitettua ja puhdistettua, sika ja kaksi lammastamme heitetään portista ulos elävinä. Kaksi possua (Niphil ja Possu) laitetaan vankkureihin.

Lähdemme pois Gerdin selitellessä mitä ihmettä pihalla oikein tapahtui, Leian kuunnellessa ja kysellessä.