Osa 90: Kugnarin ja Hannan pako

18.10

Iltapäivää on jonkin aikaa kulunut, Kugnar käy hakemassa Lenaltin ja Örrenin alhaalta tornille. Parantelen Hopean jalkaa, yksi varvas puuttuu, eikä sitä oikein takaisinkaan saa. Penkoessani reppuani yrttien löytämiseksi löydän 3 mysteeristä pulloa, joiden sisältö on makeaa, hieman kellertävää väriltään. Lenalt ja Örren kummatkin valittavat vatsaansa, pyytävät Kugnaria taluttaamaan itsensä ylös, ovat niin heikkona. Örren saa "kunnian" mennä ensiksi Kugnarin kanssa, Kugnar luulee edelleen että Lenalt on mies, varsin outoa. Keitämme nauriskeittoa... Olin jo melkein täysin unohtanut Hannan jalan, joka on täysin ruhjoutunut koska jäi kaivosvaunun alle. Luultavasti kuolio vie jalan muutaman päivän kuluttua. Jalka ei oikein tunnu menevän uomiinsa, ja poistankin lastan, kun se vain näyttää vääntävän jalkaa.

Kugnar ottaa Hannan reppuselkään, aikoo kuulema viedä jonkun parantajan luokse, matka vie kuulema muutaman päivän. Ja sen pitemmittä puhumisia Kugnar lähtee.

Putsatessani Kugnarin keittokattilaa löydän sen pohjasta propellin, mitä ihmettä... Koko ryhmä on aika huonossa kunnossa, ja alhaalla kääpiöluolassa olisi yksi pelastettava sielu, mutta en voi vaarantaa itseäni ja ryhmän hyvinvointia tyhmänrohkeassa pelastusoperaatiossa. Parantelen ryhmän jäseniä tasapuolisesti.

Hannakin heräilee jossain vaiheessa ollessaan Kugnarin repussa ja matkustaessaan kohti kylää, jossa parantajan olisi tarkoitus olla.

19.10

23.10

Neljännen päivän aamuna kun Kugnaria ei kuulu takaisin, päätän että on aika kerätä kimpsut ja kampsut ja lähteä tien päälle, Kugnarin ja Hannan vitkastelua en enää kestä, matkaa viivästyttää kuitenkin vielä se että meidän täytyy rakentaa silta jotta pääsemme pois.

25.10

Illalla saavumme Knalfjordiin, sovimme että Örren käy ostamassa meille teltan, jotta meidän ei tarvitse tulla Norri kylään, joutuisimme muuten esiintymään orjina. No, ei tästä tule sittenkään mitään, joten kai meidän on pakko suostua tähän... Saapuessamme majataloon, isäntä toteaa Örrenille että etpä kauaa viipynyt ja jatkaa tuoppiin syljeskelyä. Teltan valmistumiseen menisi 10 päivää, ei onnistu. Hopeapilvi supattaa korvaani että voi tehdä meille seinät joka ilta, sepä ratkaisi majoitusongelman. Lenalt kunnon kauppiaana päättää ostaa meille matkaruuaksi turskaa (30kg), juuttisäkkejä (3kpl), sipuleita (10kg), kuivattua ruisleipää (20 leipää), 2 kiekuraa veriryynimakkaraa sekä 18 litraa simaa ja rahaa kului vain yhden hopeisen verran. Myös sukset kaikille. Ostoksien jälkeen lähdemme majoittumaan jäälle Hopean seinien sisälle.

27.10

Lähdemme matkaan suksin, Hopea nyrjäyttää nilkkansa, ja muutenkin me miehet tunnemme itsemme aika vauhtiveikoiksi. Minä ilman suksia ja Örren luikkareilla. Aikaa jää ympäristön tutkimiseen, tai eipäs jääkään koska ympärillä näkyy vain vuonon karut seinämät. Illalla jotkut typerät vartijat perivät tullia jäätyneestä vuonosta. Hulluja nämä norrit!

Ranta on jyrkkä ja nousee kuin seinä merestä, muutama mökki on rannalla. Emme pistäydy niissä, jatkamme tylsää matkaa, on aika ottaa kiinni menetettyä aikaa.

2.11

Saavumme rannalla sellaiseen kohtaan jossa kuusimetsä reunustaa matkaamme. Ja löydämme ihmisraadon, pikkupojan, sudet ovat olleet nälkäisiä. Ja niitä on ollut paljon. Illasta kuulemme suden ulvontaa, sekä jonkin muun, tuntemattoman eläimen meteliä.

3.11

Aamuyöstä sudet piirittävät meidät...