Osa 98: Angmarin viemärit02.09.2004 -- Angmarin viemärit viehättävät Gwyndhamia Olemme hobittikylässä. Knut ei ole kanssamme. En ole aivan varma, että mihin hän on lähtenyt, mutta ei se minua kovinkaan paljoa haittaa. Lennaltkaan ei ole täällä, mutta käy aina toisinaan auttamassa Hopeapilveä pentujen ruokinnassa. Silloin kun Lennalt on täällä hobittikylässä, hän on suuri ritari, ainakin kylän poikien mielestä. Se on aika hassua, mutta Lennalt ei taida itse paljoakaan pitää siitä. Odottelemme vuoden vaihtumista, jolloin pitäisi olla markkinat järven jäällä. Siihen on vielä joitakin viikkoja aikaa. Kaksoset ovat mielestäni todella omituisia, Eridis on punaihoinen ja silmät ovat kokonaan mustat. Eileen on ehkä vähän vähemmän omituinen, mutta sillä on aivan liian terävä katse. En pidä siitä lainkaan. Siinä on jotain, mikä ei voi olla hyvää. Jotain valkoista ja märkää tulee lähes koko ajan taivaalta ja sitä on kaikkialla. Siltä ei voi enää välttää, kaikkialla on aika kylmä. Hopeapilvi on väsynyt hirviöiden ruokkimisesta, ne kun syövät puolen kylän verran. Lennalt on hankkinut hassun torvenoloisen jutun millä niitä nyt ruokitaan. On marraskuun 17. päivä ja päivät kuluvat. Aurinko paistaa, eikä valkoinen inhotus haittaa kuin maassa. Gwyndham on lähtenyt käymään Angmarissa. Tuholaiset eivät ole tämän viikon aikana olleet niin kamalia kuin yleensä. Gwyndhamilta hoito onnistuu jo kohtalaisen hyvin, samoin hopealta. Punainen pentu sytyttelee paikkoja tuleen ja tekee sen varmasti ihan kiusallaan. Hopeapilvi juttelee pennuille mukavia ja yrittää hillitä niiden riehumista. Sää huononee koko ajan. Myrskyää ja sitä valkoista moskaa tulee koko ajan eikä mitään muuta näy. Inhottavaa. Palaakohan se valkoinen tahna? Gwyndham oli jonkun aika taas kylässä, jossa mekin olemme. Sen jälkeen Gwyndham lähti taas Angmariin parin hobittilapsen kanssa. Hopeapilvi on taas yksin hoitamassa tuholaisia. Gwyndham on kahden hobittilapsen, Vilperin ja Roosan kanssa kulkemassa pitkin Angmarin viemäreitä päästäkseen suljettuun keskikaupunkiin. Jo hyvän matkaa kuljettuaan he päätyvät kohtaan, josta olisi mahdollisuus päästä ylemmälle tasolle, josta taas voisi päästä keskikaupungille. Pyöreän aukon sulkeena on kuitenkin ristikko, jota Gwyndham ei useidenkaan kampeamis- tai irroitusyritysten jälkeen saa Gwyndhaminmentäväksi. Kolmikko lähtee Gyndhamin päätöksellä kulkemaan takaisin viemärin suuaukkoa kohti. Vähän ennen kuin he pääsivät viemärin poispääsylle, näkyi soihdunvaloa ja kuului norrinkielistä puhetta. Kolmikon täytyi perääntyä. Hobitit piiloiutuivat ilmanvaihtohormiin, johon Qwyndham punttasi heidät. Gwyndham itse päätti sammaloitua. Kuusitoista isoa miestä säkkien kanssa marssi ohi. Joku säkeistä vaikutti aikamoisen elolliselta. Joukkion mentyä Gwyndham meni katsomaan hobittilasten tilaa ilmanvaihtokanavan suulle. Selvisi, että Roosa oli tipahtanut kanavasta alaspäin. Vilperiä huolestutti suuresti, koska Roosa on niin kiva ja tulisi vähän selittelemistä Roosan vanhemmille, jos Roosaa ei enää löytynyt tai hän ei olisi enää hengissä. Käpyjähän lapsukaiset olivat vain keräämässä. Gwyndhamin ollessa poissa tuholaiset pääsevät taas vauhtiin. Punanahka sytytti Hopean hiukset tuleen. Hopeapilvi suutahti ja eväsi seuraavan ruokinnan. Asiat alkoivat kärähdellä lisää. Ongelmana on Roosan löytäminen ja poissaaminen. Kanavassa on ihan pilkkopimeää ja Gwyndhamin lyhty katosi norrijoukkion mukana. Gwyndham kehittelee pienen valon tarvikkeistaan. Vilperi tuli Gwyndhamin avustuksella pois hormista ja Gwyndham itse kurkoitteli katsomaan hormiin ja jollain aivan käsittämättömällä tavalla sai selville, että Roosa on pudonnut enemmän kuin kuusi metriä. Hyvin syvältä hormista kuuluu vaikerointia ja nyyhkytystä. On edelleen pilkkopimeää. Vilperi keksii, että Gwyndham on taikuri, koska hänellä on vihreä hoihtava "taikalamppu". Vilperin äiti on kertonut mukavia tarinoista lohikäärmeitä taikovista taikureista. Pian Vilperi kuitenkin taas muistaa, että Roosakin pitäisi vielä pelastaa. Gwyndham ja Vilperi päättävät lähteä hakemaan köyttä Vilperin kotikylästä. Sitä ennen he heittävät huovan mytyssä Roosalle. Roosan käteen sattuu. Taas lähellä viemärin suuaukkoa Gwyndham ja Vilperi kuulevat kröhimistä. Gwyndham pistää vihreän valonsa piiloon. On hämärää, koska he ovat niin lähellä suuaukkoa. Gwyndham huomaa, että tulija onkin Knut. Pienen keskustelun jälkeen sovittiin, että Knut kävisi kaupungissa. Knut kävi nopeasti hakemassa köyden Gwyndhamille ja jäi vahtiin Vilperin ja Gwyndhamin lähtiessä takaisin Roosan luokse. Roosalle heitettiin köyden pää, mutta hän ei pysty kiipeämään ylös kipeän kätensä kanssa. Vilperi löysi sisäisen sankarinsa ja lähti köyttä pitkin noutamaan Roosaa. Gwyndham kuulee alhaalta päin merkkejä siitä, että Vilperi on perillä ja lapset osoittavat pussailuäänillä ilonsa. Pian näkyy taas valon kajastusta ja kuuluu puhetta suunnasta, johon norrijoukkio oli menossa. Gwyndham sammaloitui taas ja jätti lapset alas keskenään. Kun äänet tulivat lähemmäs, Gwyndham kuuli, että siinä oli vain pojankloppeja innnoissaan seikkailemassa viemäreissä. Ei siis hätää. Tämän jälkeen Gwyndham veti lapset ylös kanavasta ja huomasi Vilperin kaulalla ison punaisen jäljen. Seinäänhän sitä vain törmäiltiin. Roosalla oli mennyt käsi sijoiltaan. Kolmikko palasi taas Knutin luokse ja palautti köyden. Gwyndham ja lapset lähtivät Knutin mukana pois viemäreistä, mutta pian he kuulivat menosuunnastaan ääniä. Kaikki neljä piiloutuivat lumihankeen ja havaitsivat, että siinä tuli vain kolme ryysyläistä. Roosalta meni taju ja Gwyndham otti hänet reppuselkään. Knut lähti Angmarin kaupunkiin ennen kuin portit sulkeutuisivat. Gwynham päätti, että Roosan käsi oli mennyt sijoiltaan, kun tämä oli tipahtanut puusta hakiessaan suurinta käpyä. Pian Gwyndham ja lapset palasivatkin jo hobittikylään. Hobitinkolossa haisee palaneelta Gwyndhamin palatessa. Hänellekin selviää, että pikkupiru on käräytellyt Hopeapilven vaatteita. Hopeapilvi on hermona ja polttaa piippua. Lapset lensivät aika nopeasti Gwyndhamille, koska Hopeapilvi oli oikeasti väsynyt. Seuraavaksi päiväksi Gwyndham oli sopinut tapaamisen Knutin kanssa. Eridikselle löytyi hoitaja ihan kohtuurahalla, mutta Eileeniä ei kukaan tahtonut hoitoon ellei moninkertaisella taksalla. Hopeapilvi lähti tapaamaan Knutia Gwyndhamin jäädessä katsomaan Eileenin ja Eridiksen perään. Hopeapilvi ja Knut keskustelevat pääsystä keskikaupungille. Knut sopii Hopeapilven kanssa, että Gwyndhamin täytyy tavata Knut samassa paikassa kahden päivän kuluttua. Hopeapilvi ottaa kaiken irti vapaahetkestään ja vaeltelee metsässä ja hangilla. Tapaamispäivän aamuna Gwyndham keskustelee piippukessulla ollessaa kylän vanhempien miesten kanssa isojen ihmisten iskuvinkeistä. Knut oli jo ehtinyt paadelle ennen Gwyndhamin saapumista. He keskustelivat pitkään ja sopivat tapaavansa taas viikon päästä. säät ovat paranemaan päin. Lennaltia ei enää näy hobittikylässä. Roosa toipuu kahdessa päivässä niin, että saattaa palata kotiin. Lumi on alkanut jo sulamaan. Viikko on kulunut Gwyndhamin ja Knutin edellisestä tapaamisesta. tällä kertaa he sopivat jo tarkan lähtöajan. Lennaltille lähtee sana Stensvikiin, että häntä kaivataan. Lennalt on tulossa, kunhan kiireiltään ehtii. Gwyndham pehmittelee ja lahjoo kuukauden ajan kyläläisiä, jotta saisi pennuilleen lastenvahdin ja kyläläiset vaiti Hannan kummallisesta jalasta. |
