Episode VI: Pako Kesselistä

Tehdasta tulitetaan kiertoradalta ja valtavat palaset tehtaasta putoilevat kohti maata...

Tehdas taitaa olla ilmatehdas, joka muuttaa maaperää ilmakehäksi. Kiertoradalta ammutaan plasmaa niskaan. On kuumat oltavat. Kartsu naputtaa varpaitaan hermostuneen oloisesti:"Eikös voitaisi mennä jo?"

"Mihin?", kysyn. Vastausta ei tietenkään tule.

On jälleen aika Wookien pelastaa muut.

Kartsu lupaa hankkia minulle lentäjälasit ja aidon nahkaisen lentäjänskotsan jos lennän meidät ehjänä pois. Laitan keinopainovoiman 10%:lle, jotta saadaan lisää tehoa koneisiin. Muistutan muita että saattaa olla röykyttävää menoa tiedossa. Kartsu varaa sen ainoan turvavyö paikan vierestäni kakkoskuskina. Muut lentelee minne sattuu. Sattukoon ;)

Jätti-Jussi ammuskelee ikkunasta ulos minun sniper-kiväärilläni. Metsään menee.

Perässä rytisee. Laitan kaikki sähkölaitteet pois. Pimeys tulee ja painovoima kytketään nollaan. Lyön vetoa Kartsun kanssa 50:1 ettei kukaan osu meihin, enkä vieläkään laita yhtään kilpeä päälle. Teen ennemmin Wookie-surmansilmukan. Kesken silmukan T-fighter taitaa osua Hassu-Jussiin, kun kuuluu pahasti melua radiosta. Tie Fighterit jäi kovasti jälkeen. Silmukka onnistui. Kiharaturkki-Yussi tulee sisään alukseen, valittaen olonsa olevan kovasti föönattu.

Punainen hätävalo päälle. Huomaamme että Seppo on tyhjentänyt sisälmyksensä suoraan maskiinsa, osa möhnästä on valunut pitkin Dejark pöytääni. Kele. Jotain vihreitä merkkejä Malosta löytyy oksennuksen välissä.

Törppö-Yussi raportoi:"Jotain vuotaa aluksesta."

Laitan mittaristot päälle kun pakoonpääsy on aika selvää. Mittarit kertovat, että yksi runkopalkki on poikki ja hyperdriven jäähdytysnesteet vuotaa pahasti. Nesteitä olisi nyt vielä 3 valovuoden hyppyyn. Ohjeistan Jätti-Yussia käyttään Maloa korjausbottina ja tungen sen turretin ikkunasta pihalle. Lupaan lentää suorempaan. Laitan tietokoneen etsimään sopivia hyppykohteita.

"Sqeek Sproot Spug!", Malo kertoo kun Voima-Yussi viskaa Malon ikkunasta kaapeliin sidottuna. Malo lentää jonnekin aluksen perän taakse ja sen välittämä kuva on tosi surkea. Ohjeistan Maloa ja CPO pää tulkkaa: "Ystäväsi Wantucan kauniisti pyytää Mr. Maloa kuvaamaan tarkemmin ja tasaisemmin."

Jätti-Yussi alkaa heiluttaan vaijeria heilauttaakseen Malon aluksen alle. Patti-Yussin hauis pullistuu valtavaksi palloksi, mutta vihreä harmin kappale on niin kovan ilmanvastuksen omaava, ettei sitä saada heitettyä aluksen alle korjaamaan. Turhaa painolastia koko ötökkä.

Tietokone kertoo ettei ole kuin yksi hyppypaikka sopivalla etäisyydellä, Ordolus I, ja tietokoneen tiedot ovat 500 vuotta vanhoja. *perskele* Tietokoneen tietojen mukaan kukaan ei asu tuolla. Ei kuullosta hyvältä, mutta Kartsua pelottaa niin paljon, että käsky hypätä tulee jo ennenkuin pääsemme edes pois kaasukehästä.

Laitan valot pois, jotta energia säilyisi. Luukut kiinni. Kaasu pohjaan, vaikka se Imperiumin kruiseri onkin jo melkoisesti meistä jäljessä.

Havaitsemme, että happea vuotaa hitsatusta ovesta ja ovi hieman muotoutuu kummasti. On nälkä. Väännänpä sitten vipua, hyperavaruus kutsuu. Kun alus lentää hyperavaruudessa, menen kapyysiin syömään. Kartsu ottaa letku runkkauksen med-botilta. Seppo voi edelleen kovasti pahoin, suoraan maskiinsa. Muutaman tunnin päästä Seppo sammuu vessaan. Taitaa olla narkkari. Möly-Yussi kuorsaa kuin villiintyneet Banthat. *kele*

Hankaloittaa nukkumista, mutta jopa voittaja Wookien on välillä nukuttava. Ehdin nukkua ehkä hieman toista tuntia, kun tietokone herättää ongelmaan. Lifesupport tietokone varoittaa:"Hull Breach!" ja ilmalukko sulkee minut cockpittiin. Puhun intercomiin, CPO:n tulkatessa:"Ystävänne Wantucan haluaa mitä kunnioittavimmin huomauttaa, että aluksen runko on puhjennut. Oletettu elinaika matkustamossa on alle kaksi minuuttia. Hyvää päivänjatkoa!"

Määräämme Kartsun kanssa muut cargoholdiin ja sulkeudumme itse cockpittiin. Matka jatkuu. Matkustamon lämpötila lähenee absoluuttista nollaa ja ilmanpaine putoaa nollaksi. Vielä parin tunnin lento, kunnes saavumme pois hyperspacesta. Punainen aurinko värjää cockpitin. Kaukana näkyvä pieni planeetta näyttää omaavan kaasukehän. Laitan sensorit päälle. Passiiviset sensorit kertovat, että planeetan päiväntasaajan paikkeilta tulee yksittäinen tutkapulssi. Joku asuu planeetalla. Avaruus on tyhjä. Planeetta on pääosin veden peittämä, paksujen pilvien peittämä, sateinen, kostea paikka. Ei vaikuta mukavalta, ei lainkaan Kashyykin oloinen. Ilmakehä on kuitenkin hengitettävä. Mitään merkkejä sivistyksestä ei oikein tunnu löytyvän.

Tietokone ilmoittaa:"Hyperdriven jäähdytysneste on loppunut. Suljen hyperdriven."

Planeetalla on yksi pieni kuu, erittäin matalalla. Näyttäisi sille, että kuu olisi lähitulevaisuudessa päätymässä planeetalle...

Kartsu ei suostu maksamaan velkojaan vedonlyönnistä, suutahdan. Avaan ikkunan ja riiputan Kartsua ikkunasta pihalle, tai ainakin suunnittelen sellaista, samalla kun alus hitaasti laskeutuu kohti pilvimassoja. Kartsu ymmärtää olla riitelemättä enempää.

Kaikki saaret ovat viidakon peittämiä, kosteita ja kurjan näköisiä paikkoja. Ainoastaan metsät ovat kivan näköisiä, 200 metrisiä puita joita voimakkaat tuulet heiluttelevat. Yhtään kallioista paikkaa ei näy. Laskeutuminen voikin olla hieman kinkkisempi juttu, ellen olisi keksinyt, että toki teen laskeutumispaikan yhden puun latvaan.

RRRGGRRghRrHHgghhhgghhggghhhhhhhhhhhhhhggggaaaaaarrrrrggghhh! kajahtaa intercomiimme. Olemme laskeutuneet. Turvavyöt voi avata ja tupakat saa sytyttää.

Avaan kattoluukun ja kastan maailman "Wantucanin maailmaksi". Minä olen kuningas.

Ulkona sataa ja ilma tuoksuu voimakkaasti mädältä. Sää on mitä mainioin, näin kukkakauppiaan perspektiivistä.

Ovi, oven hydrauliikka, ulkopinnan sensoreita, elektronisia piirejä, runkopalkki ja rungon repeämä ovat vikalistalla.

Kastunut karvoitukseni kiiltää komeasti kun palaan aluksen. Määrään aluksen 'täyskokouksen'. Menen ruumaan hakemaan Kamu-Yussia ja päädymme siihen että kokouksen sijaan lähdemmekin metsästämään. Nukkukoon nuo heikot heput, kun me voimamiehet metsästämme meille ruokaa. Metsän puut ovat isoja, vanhoja ja muhkuraisia. Metsän pohja on kovasti märkä ja upottavan pehmeä. Hidas-Yussi ei saa mitään saaliita, mutta minä metsästän jonkun häntiäisen. Se on ehkäpä Sepon kokoinen, mutta paljon mureamman näköinen. *maiskis* Ryyk-bladeni uppoaa ötökän kylkeen, "Sqeekekekeee!", olento vikisee kuin Malo. Teurastan sen. Liha on hyvää ja lämmintä. Juon verta. Minä ja Villi-Yussi huudamme yhdessä metsästyshuudon.

Vahva-Yussi voi helposti kantaa noita ötököitä melkoisesti, joten päätämme metsästää meille kunnolla ruokaa. Kaunis turkispeitteemme on aivan mudassa, veressä ja muussa mönjässä. Planeetalla on ikäviä ötököitä, jotka tuntuvan olevan kiinnostuneita minusta. Liian kiinnostuneita. Kaivan laukustani thermaldetonatorin, laitan sen puuhun ja otan liaanilla suunnan kohti lampea. Ne ötökät taitavat haistaa veren, joten peseydyn hieman lammessa. Peseytyessäni havaitsen, että räjäyttämäni puu taitaa olla kaatumassa. Huonompi homma. Väistän sitä hieman. Lampi on todella syvä, kirkasvetinen ja vesi on suolaista. Näyttäisi sille, että puiden juuria näkyy veden alla niin pitkälle kuin silmä näkee. Taitaa olla niin, että planeetalla ei juuri taida olla maata.

Samaan aikaan Tappaja-Yussi on löytänyt jonkun ison löntystelevän olion. Yussi väijyy saalista, kun rupattelemme metsästyksestä. Yksi sellainen häntiäinen tulee näkyviin. Metsästäjä-Yussi saalistaa sen välittömästi, mutta valtavan kokoinen lentolisko oli iskemässä kynsiään Yussin saaliiseen. Ammun lentävää liskoa vatsaan. Liskon suolet valuvat kohti maata, jolloin lisko päästää saaliistaan, kirkaisee ja lehahtaa karkuun. Ammun pakenevaa liskoa uudestaan. Lisko alkaa lentää huojahdellen pakoon, mutta on selvää, ettei pääse pakenemaan. Juoksen karvat hulmuten pitkin oksia kohti tippuvaa liskoa. Viimeistelen sen liskon. Yussikin päätyy raadon luokse, aikanaan. Hidas-Yussi on melkoisen kömpelö. On jälleen aika voittohuudolle. Pakkaamme liskon kyytiin. Sillä on hienot siivet, ehkä 10 m siipien kärkiväliä. Metsästetty on, joten on aika mennä takaisin alukselle.

Malo häiritsee muita sähläämällä cockpitissä, se perkele on tainnut näpelöidä alustani.

Teen Kartsulle liskonverestä ja alkoholista drinkin. Se on nimeltään Wookien voitonjuoma. Kartsu ei juo. Loukkaannun ja lukittaudun cockpittiin nukkumaan, lähtiessäni sanon:"Sqeek, sqeek teillekin." Aluksen intercom kääntää:"Viddu, viddu teillekin."

Kun nukun Iso-Yussi käy herättämässä nukkuvan Malon. Hellyyden kipeä Herkkä-Yussi nappaa Malon kyytiin, työkalupakin toiseen käteen ja selostaa Malolle "Grtrhhh Urghhytrrgghtrr!". Malo ottaa vasaran ja hakkaa Pelimies-Yussin osoittamia konsolipelejä vasaralla. Yussin ilme on näkemisen arvoinen. Kaikki ne herää jotka eivät nuku äänieristetyssä cockpitissä. Tappaja-Yussi metsästää Malon, köyttää sen kaapelilla kivaksi paketiksi ja laittaa roikkumaan kuin saaliin aluksen alapuolelle. Malo ihailee maisemia 100 m korkeudessa, 50m aluksen alapuolella kun puun heilunta lempeästi tuuduttaa muita uneen. Malo kaivaa epätoivossaan laserin vyöltään. Onko Malon aika lähteä tästä maailmasta?

Malo päättää ammuskella alusta, laukaisten hälyytysjärjestelmät.

Herään. Pipo tuntuu kireältä. Menen katsomaan mikä häiriötä aiheutti. Kyseessä oli Malo joka ammuskeli alusta. Heittelen Maloa liskojen perkuujätteellä. Vähän ajan kuluttua Yussi tuo ruokaa aluksen kannelle. Sataa edelleen. Heittelemme sitä vihreää limanuljaskaa roskilla. Malo ammuskelee puun oksia, joista yksi tippuu suoraan minun ja Villi-Yussin päähän. *auts*

Viimein Kartsukin ymmärtää että Malo on parempi saada hiljaiseksi.

Menen alakertaan ja laitan shieldit päälle, sekä rakennan Kessel-marketin kassarobotin käsistä 'Malon höykyttimen'. Malo pyörii paljon rauhallisemman oloisena. Ehkä se ymmärsi että nyt ei auta alkaa taisteleen, vaan on alistuttava kohtaloonsa.

Vikalista on päivän aikana pidentynyt mm. päämoottorin tuuletussysteemeillä, lyhyen matkan kommunikaatiovälineiden ja muilla pikkuvioilla.

Samalla kun teen vauriolistaa, käy ilmeiseksi että Malo ammuskelee puuta joka kannattaa alusta. Laitan koneet päälle ja saan luvan uittaa Maloa. Mutta juuri kun check alkaa olemaan valmis, koneen lämpötila nousee pikaisesti ja koneista kuuluu kolinaa. Nupit takaisin nolliin. Se vihreä vittu on käynyt ampumassa varmaan tuulettimeksi paskaksi.

Myrsky yltyy. Naapuri saari lähestyy kovasti.

Menen aluksen pohjalle korjaaamaan tuuletusritilöitä. Ritilät näyttävät kovasti pamahtaneilta, osa tuuletuskanavista on sulanut. korjausasento on hankala, joten hitsailen ensiksi tellingit aluksen ala-reunaan kiinni. Samaan aikaan muut kalastaa Malon ylös, koska vaijeri tarvittiin tavaroiden siirtämiseen aluksen kannelta minulle. Tuntien työllä saan jäähdytysjärjestelmät toimimaan jotakuinkin. Malo käy ryömimässä koneen luona. Yksi TIE-fighter on joskus ilmeisesti osunut hyperdriven cooleriin. Sen saanee kuitenkin korjattua, mutta kaikki aluksen lattialevyt on nyt käytetty korjauksiin.

Ja juuri kun ollaan valmiita lähteen, Seppo tulee kertomaan että se tietää miten tällä planeetalla olevaan safe haveniin voi päästä. Ainoa ongelma on, että radio on rikki. Laitan intercomin suoraan kiinni antenniin. Data ei mene läpi, mutta puhetta tulee sentään edes hieman. Ohjeet osoittavat entiseen naapurisaareen, joka on jo törmännyt siihen saareen jossa olimme aiemmin. Saaressa on puiden alla hyvin piilossa oleva hangaari. Lennän poikkeuksellisen rauhallisesti koska alus alkaa olemaan hieman rikki. Laskeutuessa tekemäni tellingit aluksen pohjassa repäisevät rungon rikki hajotessaan. Koska ovi on tuplahitsattu kiinni, siitä ei pääse ulos. Menemme siis aluksen katolle. K-marketin kädestä edelleen roikkuu vaijeri, mistä flengaamme tyylikkäästi padille.

Padilla on aika monta jotain low-life tyyppiä. Kaikki nauravat meille. Villi-Yussilla alkaa hieman lämpeneen, joten se kävelee uhkaavasti kohti naurajia. Paikallisen vartiojoukon aseet vihjaavat Yussillekin, että on parempi olla riehaantumatta vielä.

Kun aluksen korjaus on tilattu, suuntaamme baariin. On ollut pitkä päivä...

Myymme sen lentoliskon jämät. Siitä saa 300 credittiä, jonka jaamme Yussin kanssa. Harkitsen, josko Yussi saisi 100 ja minä loput. Ostan Yussille oman cred-chipin ja talletan sinne viisikymppiä. Nyt olemme sujut.

Kartsu soittaa korjaamolle...