Episodi IX: Hyperdrive and Mudslide

Peli 9

Korjauksen jälkeinen aamu. Kaikilla on tosi viileä olo, paitsi Iso-Jussilla, jolle aluksen sisällä liikkuminen on muuttunut hankalaksi. *grin*

Olisi kaiketi viimein aika lähteä kotiin Nar-Shaddaan. Kartsu hymyilee letistä lettiin. Seppo arvelee pian voivansa pahoin, joten hän suuntaa vessaan, valmiiksi. Otamme rauhallisen lähdön ja katselemme maisemia.

Muistelen mihinkäs piti mennä ja muistan selkeästi, että oikea osoite on Nar-Shadda. Lasken siis koordinaatit sinne. Eikä mene kuin muutama tunti kun hunsvotti miehistöni on jo kääntämässä tärkeitä tavaroitani. Onpas munaa moisilla, on siis syytä lajitella tavarani. Viritän vartio-bottini laksatiivisella unilääkkeellä ja ohjeistan bottia piikittämään kaikkia varkaita. Jääväthän moiset kiinni, jos käyvät pöllimässä. Eihän sitä nyt sentään rankaisematta saa moisia jättää.

Seuraavana aamuna Varas-Jussi on viemässä taas kamojani, mutta hienosti suunnittelemani varasestin toimii. Jussi saa piikistä, mutta se perkeleen nutipää keksii heittää holoskreenillä tärkeiden tavaroiden kasaani. Kasassa tavarat alkaa hajoilemaan. Voi päivää, nyt harmittaa. Pöljä-Jussi käy kynsimään bottiani, vaurioittaen bottiani pahasti. Alkaa keittämään; juoksen ohjaamostani kohti ruumaa ja annan Nuija-Jussille ohjeen:"Paikka. Heti. Muuten lähtee pää!", painaen automaattihaulikkoni jussin niskaan. Jussi älyää, että elämä on kiva asia ja päästää botistani irti. Bottini on pahasti vaurioitunut ja surullinen katseeni kiertää pitkin ruumaa kun jätemyllymäinen *grrrlll gruummmm brooottthhh* ääni ääliö-Jussin vatsasta varoittaa tilanteesta; pikainen pako on ainoa tapa toimia. Paska-Jussi purkautuu kuin Kashyykin Gome-joen tulivuoret; räjähtäen ja valtavan mutavyöryn aiheuttaen. Paska peittää tärkeiden esineiden kasani ja tunnetusti pitkä pinnani ja hyvä luonteeni on koetuksella. Onneksi ennen jälkijäristyksiä Paska-Jussi sammuu, kuten pitikin.

Ompas paska juttu, kirjaimellisesti.

Haju on sietämätön. Päätän siivota tilanteen ja painan palohälyytystä. On syytä siivota hieman, kenties Lanta-Jussin voisi työntää suoraan hyperspaceen. Näin ei kuitenkaan voi tehdä, joten väsään Jussi-ansan. Viritän hyperdriven sähköt kulkemaan läpi johdoista joiden sisään laitan Nutipää-Jussin. Nyt jos moinen ääliö alkaa liikkumaan, niin saa sellaisen tärskyn että ei paremmasta väliä.

Suuntaan kohti suihkua. Kun karvani on föönättu taas mukavasti ja olo on inhimillisen oloinen, on aika mennä katsomaan mikä Kartsua on rieponut.

Alus on tippunut hyperspacesta jostain syystä. Kartsu on pysäyttänyt aluksen. Aluksen tietokone ei oikein tiedä missä ollaan, mutta tätähän ei muille tarvitse kertoa. Katson tähtiä viisaan näköisesti ja osoitan yhtä niistä. Skannaan sitä ja kun skannerit ei näytä mitään, valitsen kauneimmin tuikkivan tähden ja ilmoitan että tuo se on. Kerron Kartsulle, että Paska-Jussi rikkoi meidän hyperdriven. Kartsu on aika pahalla päällä ja kirjaa kovasti lisää velkoja paska-jussille. *Klang* joku metallinen kalahdus ja ruudussa näkyy jussi, joka kävelee hyperdriven virtakaapelin kanssa kohti ampumatornia.

Ei mene kuin hieman aikaa kun lasken yksi plus yksi yhteen. Taisin unohtaa kytkeä hyperdriven virrat kun olin nykäissyt virrat siitä pois... Kele. Nyt pitää kehittää kunnon valhe. Kartsulla on kova nälkä ja silloin on parempi tehdä töitä ripeästi, mikään ei ole niin vaarallinen kuin nälkäinen Twileg. Täysääliö-Jussi pistää hyökäten ohjaamoon kun korjaan.

Ohjaamoon päästyäni testaan hyperdriven, se tuntuu toimivan. Lasken summittaisen reitin isoimmalta näyttävään tähteen. Katson galaksin kiekon suunnan ja suuntaan kierteiden mukaisesti.

Tunnit kuluvat, matka ei tunnu vähenevän. Tähtemme katoaa pariinkin kertaan, mutta lopulta seuraavan aamun tullen kaikilla on kova nälkä, jano ja aurinkokunta alkaa olemaan näköpiirissä.

Vie kuitenkin vielä puoli päivää, ennen kuin pääsemme itse aurinkokuntaan.

Minun hyvä astrogaatio taitoni johti meidät aurinkokuntaan, jossa vanha tähti valaisee 4 planeettaa. 2 pientä planeettaa kiertää lähellä aurinkoa, sekä kaksi kaasujättiläistä kiertää kaukana. Kolmas planeetta (toinen kaasujättiläinen) tuntuu olevan paras arvaus; useita kuita, joista osa voisi olla asumakelpoisia. Valitsemme 31:stä parhaan arvauksen ja illan tullen olemme lähellä kuuta. Se näyttää jäiseltä.

Kartsu narisee kovasti:"On kova nälkä. Eikös nyt voitaisi mennä johonkin mistä saa ruokaa". "Mennäänpä katsomaan saisiko alhaalta pizzaa", ja painan aluksen jyrkkään syöksyyn. Kartsun vatsan pohjaa huimaa kun ilmakehän tuulet heittelevät alustamme kuin höyhentä.

Laskeuduttuamme Kartsu laittaa Pöljä-Jussin pihalle, hyvä niin. -35c ja 40m/s tuuli luo kylmähkön ilmapiirin ja sitä ei paranna se, että ilmakehä on tosi ohut. Jussia se ei kuitenkaan häiritse; Jussi syö kuution lunta, kierii lumessa ja kerää täyden sylillisen lunta.

Kylmä-Jussi laitetaan hakemaan lisää lunta, mutta fiksu karvaturrimme keksii kadota lumimyrskyyn.

Menee hyvä tovi ennenkuin lähes jäätynyt Jää-Jussi palaa. Ilman lunta. Kiroan turria, mutta jotain sekin on osannut tehdä; on vainunnut lihaa. Planeetalla on lihaa, ei hullumpi juttu. Väsymys iskee kuitenkin varsin pahasti, kun toimintamalli on sovittu:"Minä nukun tässä", ilmoitan ja suljen ohjaamon oven. Selvitköön ilman MINUN apuani. Laitoin "yöksi" energiakilvet päälle, varmuuden varalta.

Kun "aamu" koittaa 5h kuluttua, ulkona on pimeää. Aluksen kamerat kertovat että Talvi-Jussi on ruumassa, räpläämässä kummia tavaroita. "Mitäs löysit?", "Tavaroita". Menen ruumaan.

Karvaturri on löytänyt jostain kukkaruukun, putkenpätkän ja muistitikun jostain esi-isien ajalta.

Muutakin kuin tuulen ulkontaa; *Ulvontaa ulkoa* ja johan alkaa tapahtua:

• Kartsua nirisyttää, kun ohjaamo ei aukea.
• Pälli-Jussi juoksee pihalle, lihanhimon sokaisemana
• Seppo liimautuu Kartsuun kiinni

Ja minä jatkan muinasen muistitikun työstämistä. On parempi tehdä jonkinlainen muistitikkureader, jotta saadaan selville mistä on kyse.

Lumi-Jussi palaa takaisin:"Kylmä. Tassut jäätyy."

Väsään edelleen sitä muistitikun lukijaa, kun Kartsu saapuu evaluoimaan tavaroita. Riitahan siitä heti tulee kun Kartsu haluaa Omija-Jussin tavarat "lainan lyhennyksenä". On siis selkeästi syytä tehdä ensin se C3PO:n pää kuntoon. Tulkille olisi tarvetta, kun pojat alkavat tappelemaan rahasta. Omistaja-Jussi ojentaa kukkaruukun ja sanoo:"Saat tämän, se on vitusti". Kartsu ei osta juttua vaan jatkaa kinastelua, kunnes Johtaja-Jussi keksii parhaan selosteen pitkään aikaan: "Loukkaat minua. Sanani aluksen alfa-uroksena on pätevä, kaikissa tilanteissa!"

Kartsu mönkii takaisin hyttiinsä, pettyneenä; pyttyään kantaen.

Planeetalla on yö ja pakkanen laskee alle -100 asteeseen. Koko ajan kylmyyden ohella on tuntunut sille, että _jokin_ on täällä hieman pielessä. Painaiset, tuulen ujellus ja muu aavemainen ilmapiiri hyytää veren ja saa karvoitukseni pörrölleen.

Pientä kähnäystä ilmenee, mutta lyhyen keskustelun jälkeen on kaikkien mielestä parasta, että nukutaan hieman kunnes aamu tulee. Ei oikein nukuta, joten virittelen vempeleitä, ehkä se auttaisi tilanteeseen. Parin tunnin uni ei virkistä, vaan tekee vain vihaisemmaksi. Virittelen vempeleitä lisää. Laitan aluksen tietokoneisiin puheentunnituksen päälle, niin että tärkeimmät komennot voi tehdä vain sanallisesti: wookieksi. Paranoidius on kuvaava tunne; se kuvaa tätä hetkeä.

Jossain vaiheessa yötä jostain kaukaa kuuluu ulvontaa, selkeästi kyseessä ei ole tuuli. Fiksu-Jussi ryntää suoraan ilmalukkoon. Jäädytettyään tassunsa ramppiin kiinni, palikaksi jäätynyt Jussi saapuu sisään. 5 sekuntia oli kulunut lähdöstä. On aika selvä, että ulos ei kannata nyt mennä.

Päätän lentää samantien ylös kiertoradalle. Katsellaan kiertoradalta onko alueella mitään muuta mielenkiintoista. Aurinkokunnassa on; tulee mieleen että jos aurinkokunta on asumaton ja tuntematon, se voisi olla kaupallisesti kannattavaa myytävää. Ylhäällä olo paranee ja käy selväksi, että joku planeetassa on selkeästi vialla. Käytän kaiken skanneripowerin aurinkokunnan mittaamiseen, tarkasteluun ja arviointiin.

Aamun tullen laskeudumme taas jääpallolle, jonka nimeän aluksen kapteenina "Wantucanin jääpalloksi", tietenkin wookieksi.

Laskeuduin samalle paikalle, ohjeistin seikkailija-Jussin tipauttaen hänet planeetalle. Otan viitisen metriä korkeutta ja leijun hitaasti Jeti-Jussin perään. Jussi selostaa ComLinkiin kaiken näkemänsä, haistamansa ja tuntemansa. Muutaman sadan metrin päässä on seinä. Selkeästi seinä ei ole luonnollinen ja jäätä on kertynyt pitkään. Lennän Jussin perässä. Minuuttien kuluttua Jussi johdattaa meidät valtavalle ovelle, jonka eteen parkkeeraan. Minä ja Kartsu haluamme lähteä Jussin perään, joten Malolle ja Sepolle kerrotaan että heidänkin on paras haluta lähteä mukaan. Nasset naamalle ja menoksi. On pirun kylmä. Juoksemme pikaisesti luolaan, jonka perältä löydämme Villi-Jussin ja valtavat pari-ovet. Ovissa on koristeita, joissa ihmiset juoksevat. Tylsää. Ei yhtään Wookie kuvaa, toisaalta eipäs kukaan täysjärkinen wookie tälläisellä pallolla vapaaehtoisesti haluaisi asuakaan.

Lapio-jussi siivoaa lattiaa. Onpas kerrankin hyödyllinen. Lumen alta paljastuu kivinen lattia. Ovet aukeavat voima-Jussin vetäessä kovasti. Ovien öljyäminen on taidettu unohtaa varsin pitkäksi aikaa. Oven takana käytävä jatkuu yhtä korkeana, suorastaan valtavana. Jostain kaukaa kajastaa keltaista valoa. Otan bowslingerin ja etenen Hullu-Jussin rinnalla etummaisena. Kyllähän rohkeiden johtajien tulee näyttää pikkuisille mallia.

Edessä päin aukenee VALTAVA pyöreä halli. Olemme hallin reunalla kulkevalla parveketasolla. Onpas varsinainen paikka. Pohjalla on puolipallomainen pienempi kupoli, jossa olevasta aukosta tulee valoa. Parveketasoja on useita, ehkäpä n. 10 metrin korkeusvälein. Jokaiselta parveketasolta lähtee useita tunneleita jonnekin. Tältä tasolta löytyy kahdeksan tunnelia.

Kaikille 3 xp.